Korealainen rokotustodistus ja muita virastokäyntejä



Olen saanut kaksi koronarokotusta Suomessa ja alkuviikosta kävin rekisteröimässä ne Korean terveydenhoitojärjestelmään paikallisessa terveyskeskuksessa, jotta saan myös täältä virallisen rokotustodistuksen. Pitkittyneen Suomessa käyntini aikana Koreassa vaadittiin jossain vaiheessa tätä todistusta esim. ravintoloihin tai isoihin kauppoihin pääsemiseksi, mutta nämä säädökset ehtivät jo poistua ennen kuin palasin takaisin. Tällä hetkellä rokotusten rekisteröimisestä ei ole välttämättä mitään hyötyä täällä Koreassa, mutta onpa nyt todistus valmiina, koska täällä rekisteröidyt rokotukset helpottavat paluutamme Suomesta heinäkuun kesäloman jälkeen. Joudun ottamaan ennen Suomen matkaa myös kolmannen boosterin, jotta pääsen palaamaan takaisin ilman karanteenia. Tämän hetkisten säädösten mukaan ulkomailta tulessa koronakaranteenista vapautumisen ehtona on, että 2. rokotteesta on enintään 180 päivää tai on otettuna kaikki kolme rokotusta 14 vrk ennen maasta poistumista. Ilman matkustamista olisi Korean virallisten suositusten mukaan riittänyt nämä kaksi rokotusta ja se, että olen jo sairastanut koronan.

Jotta kaikki sujuisi terveyskeskuksessa mahdollisimman vaivattomasti, olin tehnyt jo etukäteisvalmisteluja ja pyytänyt puolisoni työpaikan Soulissa olevaa sihteeriä kirjoittamaan minulle koreankielisen lapun käyntini syystä. Hän olisi myös puhelinsoiton päässä valmiina tulkkaamaan tarvittaessa. Tiedossahan oli että terveyskeskuksessa en välttämättä törmäisi kehenkään englantia puhuvaan. 

Lappu mukanani asioin terveyskeskuksessa.

Muistin, että Koreassa yleinen tunnin ruokatauko alkaisi klo 11 ja lähdin kävelemään kohti alle kilometrin päässä olevaa terveyskeskusta vähän ennen klo 12. Samalla piha-alueella on myös jonotus koronatesteihin ja vähän ihmettelin, ettei ketään ollut jonottamassa, mutta yleensä ihmiset tulevat testeihin jo heti aamusta. Henkilökuntaa oli kuitenkin pihassa suojavarusteet päällä ja menin heidän luokseen lappuni kanssa. Lukivat sen ja selittivät minulle jotain koreaksi rakennuksen ulko-ovia osoitellen. En ymmärtänyt yhtään, mutta lopulta ohitsemme kulkeva nainen sanoi ihan vain ohimennen "lunch hour" ja jatkoi matkaansa, mutta sillähän se asia selvisi. Sen verran ymmärsin hoitajien elekielestä, että voin tulla takaisin klo 13.

Koska jouduin käymään välillä kotona, hyödynsin tilanteen käymällä tarkistamassa läheisen puistikon kirsikkapuiden kukkimistilanteen.

Minä sitten tallasin takaisin kotiin ja vähän ennen kotia tajusin, että olisin tietysti voinut jäädä kaupunkiin johonkin kahvilaan odottelemaan - sää oli yllättäen poikkeuksellisen lämmintä ja kosteaa ja kävelyn jälkeen tuli hirveä hiki. Sen verran hyödynsin kotona käymistä, että join kahvit ja vaihdoin farkkujen tilalle ohuemmat housut ja luovuin ulkotakista, koska huppari riitti.


Klo 13 jälkeen olin takaisin terveyskeskuksen pihalla ja näytin taas lappuani siellä olevalle hoitajalle, joka ei ollut sama kuin tuntia aikaisemmin. Hän osoitti minulle yhtä ulko-ovista ja astuin siitä sisään tuulikaapin tyyliseen pieneen tilaan, jossa olikin virkailija istumassa pöydän takana. Ojensin hänelle lappuni ja sen luettuaan hän soitti johonkin ja vei minut isompaan aulaan, jonne saapuikin nuorehko englantia puhuva (!!!) naishenkilö. Sitten asiat sujuivatkin ongelmitta; hän varmisti minulta pari asiaa, kävi kopioimassa EU-rokotustodistukseni ja korealaisen henkilökorttini ja pian minulla olikin jo koreankielinen rokotustodistus kädessäni. Hän ei pysynyt tulostamaan sitä englanninkielisenä, mutta arvelin asian olevan kunnossa, koska tämä paperi tulee ainoastaan Korean viranomaisten käyttöön.

👏

Tuossa mainitsin korealaisen henkilökortin ja se meidän on pitänyt anoa, koska olemme maassa pitkäaikaisella viisumilla. Tämän hoidimme jo kohta tänne muuttamisemme jälkeen noin vuosi sitten. Sen hakeminen sujui helposti, koska meillä oli silloinkin apunamme aikaisemmin mainitsemani Soulin toimiston sihteeri Kelly. Täytimme hänen meille etukäteen toimittaman lomakkeen, Kelly sopi ajan kaupungin maahanmuuttoviraton kanssa ja matkusti tänne kaupunkiin hoitamaan asian kanssamme, koska englanninkielisen palvelun saaminen sielläkin voi olla epävarmaa. Pari viikkoa hakemuksen toimittamisen jälkeen sain tekstiviestin virastosta ja kävin noutamassa meidän molempien henkilökortit.

Nämä henkilökortit ovatkin helpottaneet kaikkea asiointia viranomaisten kanssa - etenkin koronaan liittyvää niin lentokentällä kuin terveyskeskuksen koronatesteissä. Korealaisella henkilönumerolla viranomaiset näkevät suoraan tietomme ja kortin toiselta puolelta löytyy myös osoitteemme Koreassa.



Tarvetta on ollut myös korealaisella ajokortille. Miehelläni ja minulla oli molemmilla hankittuna kansainväliset ajokortit ennen Koreaan muuttamista, mutta koska käytössämme on puolisoni työnantajan leasingauto ja minulla ei ole ajo-oikeutta siihen, on kortti ollut minulle tarpeeton. Kansainvälinen ajokortti on Koreassa voimassa ainoastaan vuoden ja koska olemme täällä pitempään, oli puolisoni hankittava myös paikallinen kortti.

Tässä Gangwonin maakunnassa ajokortin pystyy saamaan ainoastaan noin 100 km:n päässä olevan Wonjun kaupungin "Driver´s License Examination Officesta" ja sinne ajoimme lokakuussa. Sielläkään emme olisi pärjänneet mitenkään ilman Kellyn apua. Ajokortin saaminen sujui nopeasti; Kelly oli tehnyt jotain etukäteisvalmisteluja ja täällä toimistossa piti palvelutiskillä käymisen jälkeen täyttää terveystietolomake, joka oli tietysti koreaksi, mutta Kelly auttoi miestäni sen täyttämisessä. Tämän jälkeen takaisin palvelutiskille ja siitä ohjattiin viereiseen rakennukseen näöntarkastukseen. Siitä muutaman minuutin päästä taas palvelutiskille ja maksamisen jälkeen puolisoni sai ajokortin käteensä saman tien. Paikalle saapumisesta ajokortin saamiseen kului aika tarkkaan 20 minuuttia. 



Terveystietolomake

Näkötesti suoritettiin eri rakennuksessa, jonne minä en mahtunut sisään.

Koreassa saa ajokortin, jos läpäisee tällaisella ajoradalla suoritettavan ajotestin. Teoriaopetusta on, mutta liikenteessä tapahtuvaa ajo-opetusta ei ole tarjolla ja sen valitettavasti myös huomaa. Lisää liikenteestä on postauksessani Liikenne ja autoilu  

Toimiston ovella oli henkilö mittaamassa kuumetta koronan takia ja mittaamisen jälkeen kiinnitti hihansuuhun sinisen tarran. Minun tarrani oli irronnut jossain vaiheessa, mutta siitä ei aiheutunut onneksi mitään ongelmia. Lattiassa oli useampikin irronnut merkki ja ehkä tämä tässä oli minun. 

Aina löytyy jotain mielestäni erikoista, kuten tämä näppärä paperinen "muki" vesiautomaatin vierestä.

Iso tila vaatii ison lämmittimen. Muuta lämmitystä ei asiakaspalvelutilassa ollut.


Kommentit