Living in Donghae city (동해시), South Korea. Elämää Etelä-Koreassa.

Toimistorakennus. Lauantain aurinkoisen hellepäivän  jälkeen koitti sunnuntain pilvinen hellepäivä ja ulkolämpötila oli edelleen +27 C. Emme jaksaneet taaskaan lähteä ulos kävelemään, etenkin kun kuumuuden lisäksi pieni sateenuhka oli päällä. Taas auto alle ja tällä kertaa kohti vuoria siitä huolimatta, että sateen mahdollisuus oli siellä kaikkein suurin. Kuten on aikaisemminkin käynyt ilmi, käännymme välillä kohti uusia seikkailuja erilaisten kylttien perusteella ja tällä kertaa seikkailuun kutsui pienen tien risteyksessä näkyvä opaste, jossa luki "Folk village" - mielestämme joku vanha kylä tai kenties temppelialue. Mäkeä ylös kulki kivasti aitamaalauksin ja tuulihyrrin koristeltu tie. Saavuimme tyhjälle parkkipaikalle ja lähdimme kohti ensimmäisiä vanhannäköisiä korealaisia perinnetaloja. Yhtäkkiä parkkipaikan vieressä olevan toimistorakennuksen luukusta kurkisti nainen ja näytti kädellään, että pääsemme sisään viereisestä ovesta. Arvelin, että siellä on lipunmyynti ja as...

Toimistorakennus. Lauantain aurinkoisen hellepäivän  jälkeen koitti sunnuntain pilvinen hellepäivä ja ulkolämpötila oli edelleen +27 C. Emme jaksaneet taaskaan lähteä ulos kävelemään, etenkin kun kuumuuden lisäksi pieni sateenuhka oli päällä. Taas auto alle ja tällä kertaa kohti vuoria siitä huolimatta, että sateen mahdollisuus oli siellä kaikkein suurin. Kuten on aikaisemminkin käynyt ilmi, käännymme välillä kohti uusia seikkailuja erilaisten kylttien perusteella ja tällä kertaa seikkailuun kutsui pienen tien risteyksessä näkyvä opaste, jossa luki "Folk village" - mielestämme joku vanha kylä tai kenties temppelialue. Mäkeä ylös kulki kivasti aitamaalauksin ja tuulihyrrin koristeltu tie. Saavuimme tyhjälle parkkipaikalle ja lähdimme kohti ensimmäisiä vanhannäköisiä korealaisia perinnetaloja. Yhtäkkiä parkkipaikan vieressä olevan toimistorakennuksen luukusta kurkisti nainen ja näytti kädellään, että pääsemme sisään viereisestä ovesta. Arvelin, että siellä on lipunmyynti ja as...

Varjossa lämmintä +30 ja rappukäytävässä tuntuu kuin nousisi portaita vähän jäähtyneessä saunassa. Juuri tällainen päivä oli eilen. Vietyämme auton naapuripesulan rouvien käsittelyyn kävelimme aamukahville lähirantaan. Tuli hirveä hiki sinne mennessä, siellä ollessa ja sieltä lähtiessä. Ei todellakaan jaksanut muuta kuin laahustaa. Kotona syötiin lounas ja sen jälkeen autoajelulle rannan mutkikkaita pikkuteitä pitkin - onneksi on ilmastointi. Reilu 10 kilometrin päässä olevalle Mangsang beachille oli avattu uusi kahvila-ravintola ja siellä söimme jäätelöt. Sisätiloissa oli hiljaista, koska suurin osa istui terassilla tai muuten vaan ulkona. Me nautimme avatuista terassinovista puhaltavasta tuulenvireestä. Ihmisiä oli liikkeellä paljon. Rantateiden reunat ja levikkeet olivat täynnä autoja ja telttoja ja ihmiset istuivat piknikillä - siis autoteiden varsilla. Myös suojaisat puistot pursusivat retkeilijöitä ja leirintäalueet näyttivät täysiltä. Rannoilla oli onkijoita, surffaajia ja muuta...