Vuokra-asumista Etelä-Korean tapaan

Asumme 93 000 asukkaan Donghaen kaupungin keskustan kupeessa Cheongok-dongin kaupunginosassa. Ympäristössä on samanlaisia kerrostaloja kuin omamme, siellä täällä kerrostalojen välissä muutamia pieniä omakotitaloja ja ympäristössä monia monia pikkuravintoloita. Asuintalomme on rakennettu muutama vuosi sitten ja useimmat naapuritalotkin näyttävät suunnilleen samanikäisiltä. Koreassa vanhat rakennukset häviävät ja tilalle ilmestyy uusia hyvinkin nopeasti.

Tässä nämä näkyvät: meidän talon sijainti ja usein mainitsemani rannat ja kukkulat.

Etelä-Koreassa asuntojen vuokrajärjestelmä toimii siten, että aluksi asunnon omistajan tilille talletetaan "takuuvuokra" eli ns. avainraha, joka vastaa 40 - 90 % huoneiston markkinahinnasta ja voi olla esim. 20 000 € tai 300 000 € asunnon arvosta riippuen - nämä summat heitin tähän ihan arviosta kuvaamaan tuon avainrahan suuruutta. Mitä suuremman summan maksat alussa sitä pienempi on kuukausivuokra. Vuokrasopimuksen kesto on yleensä 1 - 2 vuotta ja tuo rahatalletus palautetaan sopimuksen päättymisen jälkeen.

On ihan tavallista, että koko kerrostalon omistaa ihan vaan yksityishenkilö - toki myös vakuutus- tai sijoitusyhtiöt omistavat niitä, mutta kaikki meidän lähikerrostalot vaikuttavat olevan yksityisten omistamia. Vuokralaisia etsitään perinteisten lehti- ja netti-ilmoitusten lisäksi myös talojen seinissä olevilla kylteillä. Kylteissä on usein teksti tyyliin "Jos vuokra-asunto tästä talosta kiinnostaa, ota yhteyttä omistajaan puh: xxx".

Koska Koreassa on paljon ihmisiä ja rakennuspinta-alaa on vähän, ovat asunnot usein pieniä - etenkin Soulissa ja sen metropolialueella, jossa asuu yli 50 % koko Korean väkimäärästä. Edelleen suuresta ihmismäärästä johtuen työpaikoista on kova kilpailua ja kaikille ei löydy töitä Soulin lähiympäristöstä, joten monilla on kaksi asuntoa; toinen Soulissa ja toinen siellä päin Koreaa, missä työpaikka sijaitsee. Puolisoni työpaikan monet korealaiset työntekijät asuvat siis viikot täällä itärannikolla ja matkustavat noin joka toinen viikonloppu perheidensä luo Souliin. 

Monet haluavat asua juuri Soulissa, koska siellä sijaitsevat tasokkaimmat koulut ja yliopistot ja vanhemmat haluavat taata lapsilleen mahdollisimman hyvän tulevaisuuden ja hyvät työpaikat. Tämä on tätä kilpailukulttuuria, jossa puolison korealaisen työkaverin mukaan "on kaikkein tärkeintä, että menestyy eikä näytä köyhältä". 

Meidän asuntomme parvekenäkymä.

Tässä vähän esittelyä korealaisten asuntojen erityispiirteistä ja esimerkit ovat tietysti omasta asunnostamme muutaman kuvan kera.

Kerrostaloissa ei ole pesutupia tai mitään varastotiloja, joten ihmiset säilyttävät ylimääräisiä tavaroitaan kapeilla parvekkeilla. Meillä on sattumoisin yksi "tarpeeton" huone, jonne olemme varastoineet tyhjät matkalaukut ja muun ylimääräisen tavaran. Pyykinpesukoneet asennetaan myös näille parvekkeille ja niissä on vesihanat ja viemärit tätä varten. Kylpyhuoneet ovat pieniä eikä niissä ole edes mitään asennusmahdollisuutta koneelle.

Makuuhuoneemme yhteydessä on perinteinen korealainen kylpyhuone, jossa suihkupää on telineessä vessan nurkassa ja se kädessä pitäisi yrittää pestä itsensä. Onneksi meillä on myös toinen kylpyhuone, jossa on erillinen suihkutila ja suihkuseinä niin kuin Suomessa on totuttu. Tätä makuhuoneen kylppärin suihkua en ole edes kokeillut.

Huoneistojen wc:ssä ja kylpyhuoneissa ei ole minkään näköistä lämmitystä - ei lattialämmitystä eikä patteria - ja talviaikaan koko tila ja etenkin lattiat ovat jääkylmiä.

Korealaisissa keittiöissä ei ole uunia eikä mahdollisuuttakaan astianpesukoneelle, mutta yleensä niissä on kaasuliesi ja varmaan ihan aina löytyy riisinkeitin. Keittiömme ainoat vetolaatikot ovat lieden alla ja kaikkien muiden ovien takaa löytyy ainoastaan hyllyjä.

Riisinkeitin

Korealainen perinneruoka tai oikeammin ruokien lisuke on kimchi, jonka säilytys vaatii aivan tietyn lämpötilan. Sitä varten on myynnissä erikoisjääkaappeja, joista löytyy juuri oikealle kylmyysasteelle säädetty erillinen lokero sen säilytystä varten. Meidän jääkaappimme on aivan tavallinen ilman tätä kimchilokeroa, mutta meidän omassamme on erikoiset "pariovet". Alaosan pakastimen kaapit on eroteltu väliseinällä eikä ovet toimi samanlaisella pariovisysteemillä. 

Eteisessä on kiinteä säilytyskaappi, mutta siinä on ainoastaan hyllyjä eikä mitään mahdollisuutta ulkovaatteiden ripustamiseen. Olenkin huomannut, että ihmiset säilyttävät myös takkejaan ylempänä mainituilla parvekkeilla henkareissa roikkumassa. Meidän takkimme ovat viikattuna hyllyillä.

Monessa korealaisessa asunnossa aterioidaan matalan pöydän ääressä lattialla istuen ja vuoteenakin on ohut futonpatja, joka on helppo rullata pois päiväksi. Meidän asuntomme on itäaasialaiseen tapaan pelkistetty, mutta kalusteemme ovat länsimaistyylisiä korealaisilla vaikutteilla.

Koska Etelä-Korea on tekniikan "ihmemaa", ei kotiavaimia tarvitse kanniskella ja yleensä kaikissa ulko-ovissa on sähkölukot ja oma koodi. Joskus vieläkin ulos lähtiessäni yritän varmistaa, että avain on mukana.

Rappukäytävästä kotiin.

Ulkoa rappukäytävään.