Suomi-loman loppuminen lähestyy

Kesäloma Suomessa lähenee loppuaan ja vaikuttaa siltä, että tällä kertaa pääsen takaisin Koreaan ilman ylimääräisiä viivytyksiä. Talvella ehti tulla monta muutosta ja peruutusta lentoihin lähinnä koronasta johtuvista syistä, joten olen vähän pelännyt, että joku menee pieleen tälläkin kertaa. Myös vuosi sitten kesällä lentoani piti siirtää pari kertaa, joten ei ihme että vähän mietityttää. Paluulentoon on aikaa vielä puolitoista viikkoa, mutta toivotaan ettei mitään yllättävää ilmaannu - ei ainakaan pitäisi 🙄.

Puolisoni oli Suomi-lomalla ainoastaan heinäkuun ja niin piti minunkin olla alkukeväästä tehdyn ihan kaikkein alkuperäisimmän suunnitelman mukaan. Koska pojallani on edessä muutaman kuukauden opiskelut ulkomailla, halusin kuitenkin jäädä Suomeen siihen asti, että hän pääsee matkaan. Tämä oli tiedossa jo silloin, kun tulin Suomeen juhannusviikolla.

Mieheni kuukauden kestävän loman aikana tuli heitettyä ainoastaan muutama vähän pidempi autoreissu, mutta nekin tehtiin ihan vaan päiväseltään. Pääosin nautimme yhdessä kesästä ihan tässä lähiympäristössä: teimme ihan minimimäärän pihatöitä, puoliso kävi kavereidensa kanssa kalassa ja piipahdimme useampana aamuna torikahvilla - eli rentoa oleskelua ajatuksella "go with the flow" ja "carpe diem" 😅. Poikamme asui kesätöidensä vuoksi melkein koko kesän täällä kotona ja tytärkin ehti piipahtaa ja oli luonamme reilun viikon.

Kun puoliso palasi lomansa jälkeen takaisin Koreaan ja poikamme kesätöiden jälkeen vielä vähäksi aikaa opiskelupaikkakunnalleen ennen opiskelijavaihtoon lähtemistä, minä jäin tänne kotiin yksikseni. Siinä on ollut se hyvä puoli taaskin, että on tullut lenkkeiltyä, pyöräiltyä ja uitua enemmän - koska mitäpä sitä muutakaan tekisi.

Kahdessa kuukaudessa Suomen kesä on ehtinyt näyttää sekä parhaimmat että pahimmat puolensa: on ollut tukalaa hellettä ja vastaavasti välillä oli jo syksyisen sateista ja kylmää - ja hyttysiä! Nyt kuitenkin mukavasti säät lämpenivät taas uudestaan.

Vesisadetta.

Minulla on vielä alle kaksi viikkoa aikaa nauttia Suomen kesästä, mutta pian täytyy alkaa muistelemaan mitä kaikkea tärkeää pitikään tehdä ennen matkustamista: ainakin pitää kääntää taas posti, perua roskiksen tyhjennys, imuroida ja pesettää autot... ja varmaan vähitellen tulee mieleen paljon muutakin. Kohtapuolin otan jo matkalaukun esiin, jotta voin heitellä sinne pikkuhiljaa sellaisia tavaroita, joita en enää täällä tarvitse ja jotka saattavat unohtua matkasta juuri siitä syystä, että en niitä enää tarvitse.

Henkisesti olen jo aivan valmis palaamaan ja jatkamaan vielä vähän aikaa Korean seikkailuja. Edessä on vielä 48 tuntia ennen lentoa otettava koronatesti ja jostain syystä sen tulos aina vähän jännittää, vaikka mitään syytä ei olekaan. 

Alla vielä kuvia kesäloman varrelta.

Kerrankin onnistuneita (!) banaanilettuja pelkästään kananmunista ja banaaneista.

Sadepäivä

On the road