Lyijykynämuseo

Koreasta löytyy melkein mitä vaan ja meidän kaupungistamme löytyy maan ainoa lyijykynämuseo. Olemme käyneet niin monessa paikassa, ettei kaikista ole tullut kirjoitettua, mutta kun täällä Suomen kodissamme innostuin pitkästä aikaa värityskirjasta, niin mieleeni tuli tuolla museossa vierailu. Tämä museo löytyi, kun googlettelin meille jotakin tekemistä eräänä harmaana viikonloppuna syksyllä. Paikka on aivan uusi ja oli avattu vasta kesällä.

Museo sijaitsee muutamien kilometrien päässä kodistamme. Oikealla kadulle löysimme helposti ja yllättävästi kadun varrelta löytyi myös yksi paikka autollemme. Ongelmana oli löytää itse museo. Meillä on kännykässä karttasovellus, mutta senkin kanssa oli hankalaa, koska museo näytti kartan perusteella olevan jossakin puistoalueella, mutta emme nähneet yhtään puistoa - näkyi ainoastaan taloja ja niiden välissä kapeita kujia. Päätimme kokeilla eri kujia ihan vaan arpapelillä, koska näytti kuitenkin siltä, että olemme aika lähellä kohdetta. Parin virhevalinnan jälkeen löysimmekin erään rakennuksen seinästä museon kyltin, mutta paikka näytti olevan suljettuna. Onneksi kiertelimme vielä vähän ja kävi ilmi, että olimme käyneet takaovella ja etuovi oli rakennuksen toisella puolella. Museosta pois tullessamme huomasimme, että useammankin pikkukujan alkupäästä löytyi opasteet - myös siltä kadulta mistä lopulta kuljimme. Keskityimme niin tiivisti kartan tutkimiseen, että emme edes huomanneet koko kylttejä. Myös korean kieli hankaloittaa opasteiden havaitsemista, vaikka kyltin malli olisikin ollut ihan hyvä vihje. 

Museosta pois tullessamme näimme opastekylttejä joka paikassa 😆

Pääsisäänkäynti.

Museossa oli laaja kokoelma kaikkea mahdollista aiheeseen liittyvää: oli erimallisia, erikokoisia ja eriteemaisia kyniä, vanhoja lyijykynäpakkauksia, lyijykyniin liittyvää taidetta, tunnettujen ihmisten käyttämiä kyniä... Esillä olevien tavaroiden lukumäärä löytyisi esitteestä, mutta se on nyt sattuneesta syystä kotonamme Koreassa.

Esillä oli tunnettujen kirjailijoiden ja taiteilijoiden käyttämiä lyijykyniä.

Jätimme oman tervehdyksemme liimalappujen joukkoon. Ei näkynyt muita "ulkomaankielisiä" viestejä. 

Postikortteja.

Työntekijän vinkin avulla saimme näinkin kivan kuvan katossa rivissä roikkuivista kynistä.

Kahvia tietenkin.

Kartalla näkynyt puisto löytyi talojen ympäröimänä museon vieressä olevan mäen päältä.

Otan valokuvia melkein kaikesta ja tämä pääkadun varrella oleva ovi oli minusta kuvaamisen arvoinen.

Tästä iltapuuhastelusta lähti ajatus tähän postaukseen 😁