Korean eläkejärjestelmä



Päivisin täällä kaupungilla näkyy enimmäkseen vähän vanhempaa väkeä, koska työssä käyvillä on yleensä pitkät työpäivät eivätkä siis arkipäivisin paljoa liikuskele. Aamuisin on paljon eläkeiän ylittäneitä rannan poluilla ja muuallakin ulkoilemassa ja jumppaamassa. Useamman kerran viikossa näkyy myös vanhempia ihmisiä punaisissa huomioliiveissä poimimassa roskia rannoilta ja kaduilta keräystikuilla (?) sekä siistimässä kerrostalojen roska-alueita. Siististi pukeutuneet reilusti yli 70-vuotiaan näköiset mummot taas kulkevat kärrien kanssa keräilemässä roskisalueiden tölkkejä ja pulloja. Olen ihmettelyt, että miksi tätä tekevät ainoastaan vanhat ihmiset ja sitä aloin selvittämään. Syyksi tähän on paljastunut korealainen eläkejärjestelmä ja sosiaaliturva yleensäkin, minkä vuoksi monen eläkeläisen on hankittava lisäansioita tullakseen toimeen. Kaikki mitä tuossa alempana kirjoitan tästä Etelä-Korean eläkesysteemistä perustuu siihen, mitä puolisoni korealainen kollega on kertonut, mitä olemme nähneet ja mitä tietoja olen löytänyt mm. Eläketurvakeskuksen ja Sosiaalivakuutus.fi:n Etelä-Koreaa koskevista artikkeleista ja sen lisäksi olen silmäillyt jotain englanninkielisiä artikkeleita - mm. OECD:n. Tietenkin kaikki prosenttiluvut ja muut tilastot olen löytänyt juuri noilta sivuilta.

Etelä-Koreassa eläkkeen suuruus perustuu pääasiassa työvuosien palkkojen keskiarvoon ja eläke on useimmiten 50 % tuosta keskiarvosta (vuoteen 2028 mennessä laskee 40 %:iin). Mutta täällä tuntuu olevan suunnaton määrä erilaisia eläkesopimuksia ja käytäntöjä ja joissakin tapauksissa eläkkeen määrä on ainoastaan 30 % tuosta työuran aikaisten palkkojen keskiarvosta. Kun on täyttänyt 60 ei eläkettä enää kerry (!). Omaan korvaan kuulostaa tuon lisäksi oudolta, että työnantajat eivät mielellään pidä edes töissä yli 55-vuotiaita ja monet yritykset ovat asettaneen eroamisiäksi (!!) 60 vuotta tai allekin. Kuitenkin vanhuuseläkeikä on tällä hetkellä 62 vuotta, mutta on nousemassa 65 vuoteen 2033 mennessä. Tähän on syynä se, että koska syntyvyys on laskussa - viime vuonna syntyi 0,84 lasta naista kohden - ja ihmisten eliniän ennuste on kuitenkin korkea, tarvitaan tulevaisuudessa lisää työntekijöitä. Koko eläke maksetaan usein yhdellä kertaa könttäsummana, minkä lisäksi maksetaan pientä eläkettä joka kuukausi. Tätä kuukausieläkettä kertyy jotenkin kuukauden palkan verran per työvuosi eli 30 vuoden työstä kertyy 30 kk:n palkka, mutta minulle ei selvinnyt miten se jaetaan kuukautta kohti. Mutta joka tapauksessa ymmärtääkseni on kyse ainoastaan muutamasta sadasta eurosta per kuukausi. Jos jollain on tästä tarkempaa tietoa, niin mielelläni kuulisin.

Koska eläkkeet jäävät monella pieniksi, on käytävä vielä vanhuuseläkkeen alkamisen jälkeenkin töissä. Löytämieni tilastojen mukaan 65 - 69 -vuotiaista 46 % työskentelee ja ihmiset tekevät töitä noin 72-vuotiaiksi. Vaikka ihmiset käyvät töissä pitkään, lähes puolet yli 65-vuotiaista on pienituloisia. Eläkkeelle jääneiden lisätyöt ovat usein pätkätöitä tai muita matalapalkkaisia töitä tai monet perustavat yrityksen. Koska koko eläke maksetaan könttäsummana, niin monet käyttävätkin tuon rahan ravintolan tai kioskin perustamiseen. Meidän naapurustossammekin on kymmeniä pikku ravintoloita ja ainakin osassa niistä, missä olemme käyneet, on meidät ottanut vastaan vähän vanhempi henkilö. Vanhempia ihmisiä näkee aikaisemmin mainitsemieni roskienkeräyspuuhien lisäksi myös ainakin taksikuskeina ja kukkuloilla vartijakopeissa istuvat palovahditkaan eivät ole kovin nuoria. Tässä samassa talossa asuva vähän iäkkäämpi naapurimme vaikuttaisi työskentelevän pizzalähettinä, koska lähtee liikkeelle samantyylisellä skootterilla kuin millä ruokalähetit ajelevat kaupungilla. Vähän joka puolella kaupunkia on pieniä yksityisiä kasvimaapalstoja ja niissäkin näkyy työn touhussa pääsääntöisesti eläkeläisiä. Olen luullut, että kasvattavat omiksi tarpeikseen, mutta ainakin pari kertaa olen nähnyt vanhemman rouvan vievän isoa säkillistä chilejä läheiseen ravintolaan. 

Pieniä kasvimaita on ympäri kaupunkia.

Tulotaso on täällä tilastojen perusteella keskimäärin sama kuin Suomessa. Talomme postilaatikoihin jaettiin ilmoituksia, joissa haettiin hotelliin siivoojia. Palkaksi ilmoitettiin max noin 1800 euroa (reilu 2 milj. wonia) ja työaika 9 h, mikä on täällä normaali. Mielestäni hakemuksessa mainittiin myös, että työviikko olisi 6 päiväinen (myös normaali tilanne täällä), mutta koska olen jo hävittänyt paperin itselleni tarpeettomana, niin en pysty enää tarkistamaan. Veroprosentti on kaikilla tuloista riippumatta sama 20 %. Kaupoissa kaikki tuotteet ovat yleisesti ottaen kalliimpia kuin Suomessa - paitsi ravintoloissa syöminen on kohtalaisen edullista, mutta vastaavasti elektroniikka on huomattavan kallista. 

Lukemissani artikkeleissa tähän yleiseen eläke- ja muunkin sosiaaliturvan heikkouteen mainittiin syyksi, että Etelä-Korea oli vielä 1950-luvulla elintasoltaan yksi maailman köyhimmistä maista ja 1960-luvulta alkaneen nopean teollistumisen myötä sosiaalietuudet luotiin lähinnä tehdastyöläisiä varten. Vasta 1990-luvulla sosiaalietuudet alkoivat koskea myös maanviljelijöitä ja yksityisyrittäjiä. Artikkeleissa mainittiin, että sosiaalimenot kohdistuvat nykyään aika tasaisesti sekä köyhille että varakkaille mistä syystä köyhien ja varakkaampien tuloerot pysyvät suurina. Tilastojen mukaan 17 % korealaisista elää köyhyydessä.

Tässä vielä suora lainaus Sosiaalivakuutus.fi -sivuston artikkelista vähän avaamaan tätä koko sosiaaliturvasysteemiä: "Koreassa sosiaaliturva on kahden kauppaa työntekijöiden ja työnantajien välillä, ja sosiaalivakuutusten kattavuus on pitkälti rajautunut koskemaan työläisiä. Työmarkkinat ovat jyrkästi jakautuneet, mikä on ongelma työpaikkaan sidotun sosiaalivakuutuksen kannalta. Se nimittäin kattaa vain hieman yli puolet Etelä-Korean työvoimasta. Suuri joukko epävirallisen talouden piirissä työskentelevää ja itsensä työllistäjää jää ilman kaikkia työsuhteeseen sidottuja sosiaalietuuksia kuten työttömyystukea, äitiysrahaa tai eläkettä. Toisella äärilaidalla elinkeinorakenteessa korostuvat jättimäiset monialakonsernit, kuten Samsung ja Daewoo. Ne tarjoava usein työntekijöilleen omia, lakisääteistä tasoa parempia sosiaalietuja", sanoo Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelman ohjelmajohtaja Olli Kangas.


Naapurimme työskootteri.







Kommentit