Kampaajalla Vol 2

Kuva ei liity kampaamoon, vaan on saman kadun loppupäästä.

Tänään sain vihdoin aikaiseksi raahata itseni taas kampaajalle - oli kulunut tälläkin kertaa ihan liikaa aikaa edellisestä käynnistä. Mielessäni oli vaaleanpunainen salonkityyppinen paikka, jonka nimi on sen seinien värityksen mukaisesti "Pink". Paikan olin huomannut tuossa pääkadun varrella ohi kulkiessani. Sinnepä siis, mutta harmittavasti kävi ilmi, että tekevät siellä ainoastaan hiusten leikkauksia ja eivät ollenkaan värjää. Mun "nuorekkuuden" säilymisen kannalta on kuitenkin ehdottoman tärkeää saada myös väriä päähän 🙈. Neuvoivat kulkemaan pääkatua keskustaan päin ja sieltä pitäisi löytyä "hiussalonki", jossa onnistuisi myös värjäys. Seuraava vastaan tuleva kampaamo oli se, missä kävin ensimmäisellä kerralla ja voi olla, että tarkoittivatkin juuri sitä. Ei huvittanut kävellä pidemmälle, joten päätin mennä tuttuun paikkaan ja rouva olikin heti vapaana ja tietysti muisti minut, koska suurella todennäköisyydellä ei hänellä ole käynyt kovinkaan montaa länsimaalaista naisasiakasta. Nyt arvelin, että koska homma on jo minulle tuttua ei tarvitse hirveästi jännittää, mutta ainahan sitä saattaa jotain ilmaantua...

Sen verran oli muutosta edelliskertaan, että kampaaja laittoi maskin kasvoilleen ja mittasi minulta lämmön niin kuin muuallakin täällä tehdään. Selitti myös jotain koronasta, mutta tunnistin ainoastaan tuon "iskusanan". Yleensä pitää antaa myös puhelinnumero ja kysyin rouvalta josko hän sen tarvitsee. Periaatteessa tarjosin numeroa ihan turhaan, koska en muista mun korealaista puhelinnumeroa ulkoa enkä ole muistanut kirjoittaa sitä ylös. En myöskään hätäpäissäni muistanut miten löydän numeroni kännykän syövereistä. Ratkaisin asian antamalla puolisoni numeron, mikä olikin parempi idea: jos kampaajalle tulisi tarve ilmoittaa mahdollisesta korona-altistumisesta, niin puolisolla on aina korealainen kollega lähettyvillä ja asia tulisi selväksi. Minulle jos soittaisi niin olisi ihan se ja sama, koska en ymmärtäisi kuitenkaan. Tosin voi olla, että altistumisesta ilmoittaisi joku viranomainen, mutta eipä se paljon miksikään muuttaisi tilannetta.

Ensin hiukset leikattiin ja sen jälkeen jännitys kasvoi, kun kampaaja tälläkin kertaa sekoitti värin kysymättä mielipidettäni ja alkoi levittää keltaista väriainetta päähäni edelliskerran mustan sijaan. Taas piti jännittää minkä väriset hiukset saan, mutta onneksi väri muuttui pikkuhiljaa tumman ruskeaksi 🙏. Toinen vähän jännittävä asia oli, että kampaaja oli jossain vaiheessa ottanut maskinsa pois ja jutteli koko ajan (myös pesualtaan luona) tarmokkaasti paikalle hengailemaan tulleen miehen kanssa. Täällä olen tottunut, että kaikilla on maski joka paikassa, joten tuntui oudolta ja yllättäen vähän turvattomaltakin. Tosin koronatilanne on koko maassa hyvä ja ilmaantuvuusluku noin 7/100 000 asukasta kohden. Tapauksista suurin osa on Soulin metropolialueella, jossa asuu puolet väestöstä (25,5 milj. asukasta ja ihan Soulissa siitä noin 10 milj.) ja silläkin koko alueella on tapauksia keskimäärin 300 - 400/vrk.

Värin imeytymistä odotellessani rouva kysyi kelpaako minulle pikakahvi "oikean" murukahvin sijaan ja vastasin koreaksi "kiitos kyllä kelpaa" ja varmaan mun korean "taidosta" 😅 intoutuneena hän alkoi selittää sohvalla istuvalle miehelle ainakin sen, että olen suomalainen. Selitti kyllä paljon muutakin, mutta sitä en enää ymmärtänyt. Kahvin juomisen jälkeen siirryttiin takahuoneen pesupisteelle. Pesutapahtuma oli tälläkin kertaa tarmokas ja kampaajarouva keskittyi niin paljon keskusteluun kampaamon etutilassa istuvan miehen kanssa, että sain pari kertaa kunnon vesisuihkut kasvoilleni. Itse sitten kuivailin naamaani, kun siirryin takaisin tuoliin. Pesun jälkeen hiukset ainoastaan kuivattiin föönillä ja siitä sitten maksamaan. Koska viimeksi korttimaksu ei onnistunut, niin näytin sekä pankkikorttia että käteistä ja annoin kampaajan valita maksutavan. Kampaaja valitsi seteleistä 60 000 wonia, joka on euroissa 45 €. Näin me aina vaan luottavaisesti ojennellaan seteleitä, koska lukuja koreaksi ei pysty ymmärtämään. 

Kyllä tämä oli taaskin ihan viihdyttävä kokemus ja kampaaja on mukava ja mikä tärkeintä, niin hiukset on ok. Seuraava kampaamokäynti tapahtuukin sitten kesälomalla Suomessa eikä tarvitse yhtään jännittää tutun kampaajan käsittelyssä.